Elämä siis jurnuttaa samoilla raiteilla ku aina ennenkin. Ei mitään kummempia ala- tai ylämäkiä. Oliskohan tässä jotain kerrottavaa.. Hmm..?

Pääsiäiset ja vaput on takana ja seuraava pakollinen massaryypiskely onkin sitten jo juhannus. Jepjep.. Suunnitelmat sen suhteen on varmaankin 95% varmat, mut mikäänhän ei oo niin varmaa ku epävarma. Eli mene ja tiedä - aika näyttää. Tosin voi olla, et jos joudun ahdinkoon juhanneksen vieton suhteen voi jopa olla, että repäsen ja lähen porukoiden kaa jussin viettoon. Jihaa!! Mut sinne on viel aikaa.

Mikäköhän siinä on, et pissikset ärsyttää!? Argh, meinaa mennä hermot niihin. Ei niitä kyllä onneks hirveen usein joudu sietämään, mut toisaalta nyt, kun niitä tapaa vaan harvoin (thank God), niin sietokyky on hyvinkin alhainen. Maatahipova ellen sanoisi. Ihme sakkia. Ja vielä enemmän kummastuttaa, et joku jo aikuisiän saavuttanut tosissaan yrittää olla joku semmonen!? Ylilyönnit on ihan ookoo l. jos joku 25-vuotias heittää homman leikiks, niin sillon se on hauskaa. Mut jos joku 19v. yrittää edelleen olla jonkun 15v:n tasolla, niin sitä en tajuu. Ei päähän päähän varmaan metrisellä halollakaan. Huhhuhh..

Ainiin, voisinhan mä hieman kertoa mun "urheilu-urastani". Eli jossain vaiheessa sain ihan hyvän lenkkivaihteen silmään ja tulokset jopa näkyi; pari kiloa tipahti ja näytin _hieman_ timmimmältä. Sit tuli pääsiäinen ja pilas kaiken. Siinän sitä ollaan mamman lihapatojen ääressä ilman tietoakaan urheilusta. No, pääsin rapsahtamaan aika pahaan kuntoon, mut oon onneks saanut itteeni niskasta kiinni ja oon jaksanu taas urheilla hieman. Tosin eilisestä tenniksen peluusta tuli käsi ranteesta olkapäähän ihan julmetun kipeeks. Tästä pääsemme tulokseen, että urheilu on oikeesti rankkaa. Huh.

Lauantaina tein jotain todella eriskummallista; kävin shoppaamassa Citymarketissa. Tosin ei se ihan oikeeta shoppaamista ollut, mut hypeltelin siel tavaroita melkein ostoaikeissa. Kummaa. Kummempaa on kuitenkin se, et sieltä löytyy ihan kelpotavaraa, jota vois kuvitella ostavansa. Kaikkeen sitä joutuu, kun vanhaksi elää :) Oli kuitenkin hauskaa kierrellä siellä kaverin kanssa ja kuulostaa avioparilta. Ne on niitä elämän pieniä iloja! Niistä pitää osata ottaa ilo irti!

Tällä erää tähän..